SUHTEELLISTA

Nyt on aivan pakko ottaa esiin tuotteiden myyntilukuja esittävien tietojärjestelmien ja asiakastietojärjestelmien merkitys asiakassuhdemarkkinoinnissa näin viimeisenä hutaisuna. Minun on tunnustettava, että uumoilen henkilökohtaisesta one-to-one-markkinoinnista, jonka mainitsemani järjestelmät mahdollistavat. Kysymys on siitä, että tieto ostokäyttäytymisestäni ja ostamistani tuotteista on yhdistettävissä ja hyödynnettävissä minuun kohdistuvassa markkinoinnissa. Uskon, että tämä on järjestettävissä, mikäli lainsäädäntö sen sallii. Parhaiten tämä tietenkin järjestyy kanta-asiakastietojärjestelmillä. Uusien asiakkaiden kohdalla tämä ei onnistu yhtä kivuttomasti, varsinkin, jos heidän ostokäyttäytymisestään ei ole mitään tietoa. Asiakkaasta pitäisi pystyä laatimaan hänen ostokäyttäytymisensä perusteella profiili (oppikirjassa RFM-profiili), josta selviäisi tuotekohtaisesti viimeisin ostoajankohta, ostotiheys ja ostomäärä rahallisesti ja määrällisesti. Tällaista profiilia voisi hyödyntää suoramarkkinoinnissa sähköpostitse. Minulla on sellainen tunne, että tällaista tapaa markkinoida ei kukaan asiakas pidä tungettelevana edellyttäen tietenkin, että siihen on saatu asiakkaalta lupa. Täsmämarkkinointia odotellessa minun on tyydyttävä juustoni, Ingmanin kevyen Pohjanpojan massamarkkinointiin.

Olen kehittynyt juustoni kuluttajana. Olen käynyt läpi useita kehitysasteita, joita olen aikaisemmissa postauksissani jo ohimennen käsitellytkin. Aluksi olin Ingmanin kevyen Pohjanpojan kuluttajana varsin suspekti, siis epäilty asiakas kauppiaan näkökulmasta, kauppias ei voinut siinä vaiheessa tietää, mihin juustoon kulutukseni lopulta kohdistuu. Kun liityin osuuskauppaan osuustoiminta-aatteen kannatuspuuskassa Keskimaassa Jyväskylässä minusta tuli prospekti eli lupaava asiakas kauppiaan näkökulmasta. Olen ollut myös entinen asiakas, kun erosin osuuskaupasta muuttaessani Ruotsiin. Katson olevani tällä hetkellä päivittäistavarakauppani kanta-asiakas, vaikka en olekaan uudelleen liittynyt osuuskaupan jäseneksi. S-ryhmällä menee kohtalaisen hyvin. Suurin piirtein kaavalla päivittäistavaramyynnin kasvu on yhtä suuri kuin bonusmyynnin kasvu. Osuuskauppoihin tuli mukaan viime vuonna 127 300 uutta asiakasomistajaa. Kyllä, S-ryhmä tienaa asiakasomistajilla ja heille maksamillaan bonuksilla. Bonuseurot palaavat yllättäen takaisin S-ryhmän osuuskauppoihin. Toivon mukaan olen onnistunut suosittelemaan edes tämän lyhyen ajan juustoani blogissani vierailleille. Kiitos.

Lähde: S-kanava

HEIJASTUKSIA

Sisäisen markkinoinnin merkitystä ei ole helppo nähdä juustoni markkinoinnissa. Voisin melkein sanoa niin, että jos sisäinen markkinointi ei toimisi, niin sen voisi nähdä paljon selkeämmin. Näen sisäisen markkinoinnin merkityksen niinkin siinä, että se motivoi henkilöstöä ja sillä tavoin parantaa asiakaspalvelualttiutta. S-ryhmässä, johon myös päivittäistavarakauppani Prisma kuuluu, onnistunut sisäinen markkinointi on ymmärretty yhdeksi merkittäväksi tekijäksi, joka parantaa yrityksen mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa. S-ryhmälle osaava ja motivoitunut henkilöstö on menestystekijä. S-ryhmä on siinä onnellisessa asemassa, että sillä on oma henkilöstön kouluttamismallinsa. Haasteen tälle järjestelmälle luo jatkuva lyhytaikaisissa työsuhteissa viihtyvä työntekijöiden joukko, jota on todella vaativaa saada rekrytoitua pitkäaikaisiin ja vakituisiin työsuhteisiin, joiden varaan koko sisäinen koulutusmalli on rakennettu. Jos asiakaspalvelijoita ei ehditä kouluttaa, näkyy tämä välttämättä heikentyneenä asiakaspalveluna.

S-ryhmän sisäinen henkilöstön kouluttamismalli rakentuu toisaalla kenttäkoulutusohjelmasta ja toisaalla Jollas-Instituutin valmennus- ja koulutuspalveluista. Nämä täydentävät usein toisiaan. Tämä takaa työntekijöille hyvät mahdollisuudet kehittää itseään ja osaamistaan työssään. S-ryhmässä vedetään myös koulutuksia, joiden tarkoituksena on parantaa työntekijöiden asiakaspalveluvalmiuksia. Odotan asiakkaana, että kaikki tämä näkyy yhä paranevana asiakaspalveluna niin Malmin Prismassa kuin missä tahansa muussa S-ryhmän kaupassa, joka myy juustoani, Ingmanin Kevyttä Pohjanpoikaa. Halusin tässä vielä mainita, että tämän vuoden alkupuolella aloitetaan S-ryhmässä henkilöstölle suunnattu asiakaspalveluvalmiuksia lisäävä SA-valmennus tietoverkossa, ellei ole jo alkanutkin.

Lähde: S-ryhmän vastuullisuusraportti 2005    

 

KÄTEVÄSTI KÄSILLÄ?

Juustoni, Kevyen Pohjanpojan, ulkoinen saatavuus on mielestäni hyvä. Juustoani löytyy niin hypermarketeista, tavarataloista kuin myös supermarketeista. Tämä sopii minulle. Asunhan itse Suomen suurimmassa kaupungissa, josta tämän kokoluokan kaupat saattavat löytyä jopa samasta kaupunginosasta. En tosin pysty todistamaan tätä väitettä oikeaksi enkä vääräksi, sillä olen asunut Helsingissä vasta viime vuoden elokuusta lähtien. Käyn ruokaostoksilla tavallisesti kävellen, koska päivittäistavarakauppaanikin, Malmin Prismaan, on vain se vartin kävelymatka. Joskus aniharvoin olen hypännyt tosi raskaan ostoskassini kanssa junaan Malmilta ja noussut I-junasta seuraavalla pysäkillä Pukinmäessä säästääkseni muutaman askeleen.

Juustoni sisäiseen saatavuuteen olen puuttunut jo aikaisemmassa postauksessani. Monen juustoni potentiaalisen kuluttajan on vaikea löytää juustoani suuresta juustohyllystä jo senkin vuoksi, että siihen kuluu tavattomasti aikaa. Moni saattaa luopua etsimisestä ja tyytyy ensimmäiseen käteen osuvaan juustoon. Olen miettinyt, että itse asiassa juustoni sisäinen saatavuus paranisi, jos sen ulkoinen saatavuus laajenisi koskemaan kaikkia päivittäistavarakaupan ryhmittymien pienikokoisempiakin  myymälätyyppejä alkaen kyläkaupoista ja lähikaupoista. Perustelen tätä sillä, että mitä vähemmän kuluttaja näkee juustohyllyssä tai –tiskillä juustoja, sitä helpommin moni kuluttaja, joka ei ole vielä tutustunut juustooni, löytää Ingmanin Kevyen Pohjanpojan. Itse löysin juustoni hypermarketin hyllystä, miten, lue se toiseksi edellisestä postauksestani.

 

 

POLITIKOINTIA?

Kevyt Pohjanpoika on vakiohinnoiteltu, joka tarkoittaa juustoni kohdalla sitä, että sen hinta noudattaa alalle vakiintunutta yleistä hintatasoa. Vakiohinnoittelua voidaan mielestäni käyttää lähinnä silloin, kun tuotteen kulutus pysyy vakiona, eli kulutus ei juuri kasva eikä laske. Olen varsin tyytyväinen siihen, ettei juustoni hinta poukkoile ja pompi miten sattuu. Juustollani on siis vakiintunut kuluttajakunta. Tästä voin myös päätellä sen, ettei hinnoittelu ole merkittävä juustoni myyntiä kasvattava tekijä.

Miten hinta sitten näkyy konkreettisesti juustossani? Hinta on merkitty sille kohdalle juustohyllyä, johon on juustoni on sijoitettu. Juustostani on aina esillä niin yksikköhinta kuin kilohintakin. Hinnan merkkaamiskäytäntö noudattaa voimassaolevaa hintamerkintäasetusta. Juustoni hinta perustuu painoon. Käänteisesti. Juustoani saa näet kahdessa pakkauskoossa. Suuremmassa pakkauskoossa kilohinta on alhaisempi. Nyt on niin, että suosin pienempää pakkauskokoa vain silloin, kun olen lähdössä matkalle enkä halua jättää juustoani yksin jääkaappiin kuivumaan.

Entä mistä juustoni hinta muodostuu? Juustoni on vakiotuote, jonka markkinoinnista ei huolehdi Ingman itse vaan tuotteen jälleenmyyjät. Tämä vaikuttaa tavallisesti tuotteen hintaa alentavasti, koska jälleenmyyjät tuntevat asiakkaansa paremmin ja pystyvät kohdentamaan markkinoinnin täsmällisemmin. Jälleenmyyjien ei tarvitse markkinoida erikseen vain sitä yhtä tuotetta vaan ne pystyvät markkinoimaan tuotetta osana muiden tuotteidensa markkinointia. Voisin tietenkin kysyä, vähentääkö tällainen tapa markkinoida juustoani sen erottuvuutta kilpailevista tuotteista. Vertailun vuoksi kilpaileva yritys Valio markkinoi televisiossa tuotteitaan valtakunnallisesti. Saa nähdä, miten Arla panostaa Ingmanilta perimiensä tuotteiden markkinointiin tulevaisuudessa.

 

NÄIN MINUUN OSUTAAN

Koen löytäneeni juustoni, Ingmanin kevyen Pohjanpojan. En ole toki löytänyt juustoani hetkessä vaan vasta useiden juustojen kokeilun jälkeen. Pidän Ingmanin markkinointiviestinnän merkitystä valintaani vähäisenä, en yksinomaa sen vuoksi, että en juuri seuraa painettua mediaa, jossa Ingmanin tuotteita lähinnä mainostetaan, vaan myös sen vuoksi, että kuluttajana pidän itseäni ennen kaikkea etsijänä, joka löytää juustonsa vaikka kivenkolosta ja lattian raosta, vaikka ei olisi ensimmäistäkään juustomainosta nähnyt. Tämän vuoksi itse tuote ja ensisijaisesti sen ulkonaista olemusta ilmentävä pakkaus herättää niin huomioni, mielenkiintoni kuin myös ostohaluni.

Jos Ingman olisi tarkoittanut, että itse pakkauksen viestinnällisyys olisi se olennainen markkinointiviestinnän keihäänkärki, niin voisin sanoa, että se on purrut minuun. Näin suppea viestintä on kuitenkin pahasti ristiriidassa markkinointiviestinnän tavoitteiden kanssa. Nimittäin, jos tuotteen markkinointiviestinnässä keskityttäisiin yksin tuotepakkauksen ulkonäköön, olisi se sama asia kuin jättää kaikki viime käteen, yhden oljenkorren varaan. Jos tuotteelle on tarkoitus saada lisää uusia kuluttajia, on panostettava erottuvampaan viestintään ja toimittava paljon aikaisemmin kuin kuluttaja on sen lopullisen valinnan edessä. Ei markkinoija voi jättää kuluttajaa yksin juustohyllyn ääreen tuijottamaan juustojen tunnistusrivistöä. Ei kokeilevaa kuluttajaa saa sitoutumaan jonkin tietyn juuston kuluttajaksi, ellei markkinointiviestinnällä vaikuteta kuluttajaan myynnin aikaansaamiseksi. Tuotteen esillepano ei sinänsä edistä myyntiä, varsinkaan supermarketin juustohyllyssä.  

Milloinkaan en ole päivittäistavarakaupoissa nähnyt Ingmanin tuote-esittelijää, joka olisi saattanut vakuuttaa minut kevyen Pohjanpojan paremmuudesta. Ihmettelenkin sitä, miksi juustojen esittelijöitä ei näy. Juusto ei voi olla yhtään sen vaikeampi tuote esiteltäväksi kuin esimerkiksi jokin nestemäinen maitotuote. Kun pysähdyn hetkeksi pohtimaan ruokakulttuurierojen merkitystä esimerkiksi suomalaisten ja ranskalaisten kuluttajien suhtautumiseen juustoon, niin voisin melkeimpä tyytyä selitykseeni, että juustoa ei suomalaisessa ruokapöydässä pidetä niin välttämättömänä kuin esimerkiksi leipää, kun taas Ranskassa, suuressa juustontuottajamaassa, juustoa pidettäisiin aina ruokapöydällä.   

Ingmanilla on laaja myyntiverkosto, mutta myyntitoiminta on keskitetty Sipooseen. On ilmeistä, että Ingman ei itse yksin vastaa myynnistä, vaan on jättänyt sen tuotteidensa jälleenmyyjien tehtäväksi. Tämä on hyvä myynninedistämistaktiikka siinä tapauksessa, että jälleenmyyjät antavat mainonnassaan tuotteelle muihin kilpaileviin tuotteisiin nähden paremman näkyvyyden. Tämä olisi markkinointiviestinnän onnistunut työntöstrategia. Sen onnistumisen edellytys on usein se, että jälleenmyyjälle maksetaan markkinointirahaa. Ingmanin tavoitteena on tiivistää asiakasyhteistyötä ja kehittää kumppanuuksia asiakkaiden kanssa. Ingmanin Internetsivustolla tämä näkyy asiakkaille suunnattuina säännöllisesti toistuvina kilpailuina, joissa arvuutellaan vaikkapa uutuustuotteiden ominaisuuksia. Toivoisin juustolleni parempaa medianäkyvyyttä. Olen kyllä nähnyt juustostani sanomalehdissä ja kauppaketjujen mainoslehtisissä tarjouksia ja kuponkitarjouksia, mutta en sattuneesta syystä kovin usein. Haluaisin joskus nähdä juustostani tehdyn lehtijutunomaisesti kirjoitetun mainoksen, advertoriaalin. Sen tehon uskon olevan siinä, että se luo ja vahvistaa mielestäni juustoni brändiä. Lehtijuttuihin uskotaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

TÄMÄ ON MINUN

Aion tässä käsitellä ontuvasti Ingman kevyt Pohjanpoika-juustoa tavaratuotemallin mukaisesti kuvattuna sekä arvioida sitä brändinä. Tavaratuotteen kerrosmallin mukaan ydintuote on minulle juusto. Siirryttäessä seuraavalle kehälle eli avustaviin osiin juustoani parhaiten kuvaavat sen ominaisuudet eli maku ja suussa sulavuus, mikä on harvinaista näin keveille juustoille sekä sylinterimäinen muotoilu, joka tuo mieleeni auton männän. Siirryttäessä uloimmalle kehälle eli mielikuvatuotteeseen korostuu mielestäni juustoni myynnin jälkeisen palvelun merkitys. Ingmanilla on Internetsivuillaan palautejärjestelmä, josta käsin juustoni ominaisuuksien kommentointi Ingmanin suuntaan onnistuu myös.

Oppikirjamme mukaan ydintuote luo brändille perustan. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lisäksi brändin syntymiseen tarvitaan viesti, tuoteominaisuudet ja ostajien mielikuvat niistä. Mitä tulee Pohjanpojan asemaan brändinä brändien joukossa, uskoisin, että sillä on tulevaisuus. Pohjanpoika ei ole vielä vahva brändi, mutta sillä on aineksia saavuttaa se asema. Tästä antaa viitteitä Internetistä löytyvä Talouselämän artikkeli, jossa kerrotaan kuinka tulevaisuudessa ehkä kokonaan ruotsalaisen Arlan haltuun joutuvan Ingmanin valmistama Ingman Pohjanpoika-juusto haastaa vielä markkinoiden suosituimman juustobrändin Oltermannin (Lähde: http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=1077856). Pohjanpoika oli päässyt mukaan yhtenä tutkittuna brändinä Taloustutkimuksen julkaisemaan bränditutkimukseen viime vuonna. Tutkimus oli tehty yhteistyönä Markkinointi&Mainonta-lehden kanssa (Lähde: http://www.taloustutkimus.fi/index.html?http://www.taloustutkimus.fi/data.asp?articleid=647&pgid=83).

   

 

 

 

 

 

Segmentointistrategia

En tiennyt edellistä postausta tehdessäni, mihin vielä joudun tämän valitsemani juustoaiheen jatkokäsittelyssä. Tutustuessani Ingmanin Internetsivustolla julkaistuun yrityksen toimintakertomukseen, havaitsin, että Ingman ilmeisen arveluttavasti pitää tuotteitaan segmentteinä. Markkinoinnin oppikirjamme ei käsittele tällaista tapaa ymmärtää segmentointi.  Minulla on suuria vaikeuksia hahmottaa, mikä Ingmannin segmentointistrategia oikein on.

Onnistunut segmentointi on oppikirjamme mukaan asiakaslähtöisen markkinoinnin menestymisen edellytys. Asiakaslähtöisyys on kyllä yksi Ingmanin luettelemista yrityksen arvoista, mitä mielestäni kuvaa parhaiten se, Ingman sanojensa mukaan kehittää aktiivisesti nykyisiä ja uusia tuotteitaan, jotka vastaavat kuluttajien odotuksiin ja joilla on hyvä hinta/laatu suhde. Ingman pitää kilpailuetunaan sitä, että kiristyvässä ja kansainvälistyvässä kilpailussa kotimainen yritys tuntee suomalaiset kuluttajat parhaiten ja voi reagoida muuttuviin tarpeisiin nopeasti. Tämän olen ymmärtänyt niin, että Ingman pitää kaikkia suomalaisia kuluttajia asiakkainaan. Ehkä on näin, että erittäin kilpaillulla elintarviketeollisuuden haaralla eli maidonjalostuksessa ei ole julkisesti varaa esittää mitään segmenttiryhmittelyjä, jotka saattaisivat jollain tavalla ärsyttää kuluttajia. Ne kannattaa esittää toimintakertomuksessa, joita kuluttajat eivät tunnetusti lue.

Kuten itsekin olen kulutustottumuksiani aina kevyempään suuntaan yrittänyt suunnata, on myös Ingman tuotekehityspolitiikallaan pyrkimyksiäni tukenut. Ingman on ottanut tuotekehityksessään huomioon yhteiskunnallisen keskustelun, mikä on mielestäni osoitus poikkeuksellisesta yrityskulttuurista.

Tässä siteeraan suoraan Ingmanin vuoden 2005 toimintakertomusta:” Yksi syy kevyttuotteiden kulutuksen jatkuvaan kasvuun on yhteiskunnassamme käytävä keskustelu liikalihavuudesta ja ylipainosta. Nämä eivät enää koske pelkästään aikuisia vaan myös lapsia. Perheiden on pakko tarkkailla elämäntyyliään ja ruokailutottumuksiaan, joten tässä yhteydessä on olemassa selvä sosiaalinen tilaus kevyttuotteille. Monet kuluttajat ovat jo pitkään suosineet vähärasvaisia tuotteita. Uutta on sokerikeskustelu. Kun ihmiset eivät ole onnistuneet painonhallinnassa tuotteiden rasvapitoisuutta vähentämällä, on markkinoille tuotu nyt myös vähemmän sokeria sisältäviä tuotteita. Tuotteet, jotka ovat sekä vähärasvaisia että vähäsokerisia tai makeutusaineilla makeutettuja, kasvavat nopeimmin.” Silmiini ei sattunut mitään sellaista lähdettä, josta olisi ilmennyt, josko Ingman olisi ottanut kantaa terveysvaikutteisista elintarvikkeista käytyyn julkiseen keskusteluun viemällä tuotekehitystään enenevässä määrin myös siihen suuntaan.

Ylläolevasta sitaatista voin päätellä, että Ingmanin segmentointistrategia voisi hyvin olla selektiivinen. Erottuvia segmenttejä olisivat tällöin perheet, lapset ja terveysintoilijat. Näistä selkeästi lapsille suunnattuja tuotemerkkejä ovat selkeän Spice Ice-brändin alla olevat Tonttu-, Katti-, Puuhanalle- ja Peikkojäätelöt. Ja miksei myös Ville Vallaton puikko. Poikkeuksellisista Ingmanin markkinointiohjelmassa on se, että yritys ei tyydy pelkästään käyttämään tavanomaisia kohderyhmärekistereitä apuna kohdistaessaan markkinointitoimenpiteitään, vaan kaikesta päätellen käyttää hyväkseen tilastotietoja kansan terveydentilasta. Tarkoitan tällä sitä, että Ingman yrittää muuttaa kuluttajien kulutustottumuksia aivan tietoisesti ja samalla löytää uuden segmentin, nimittäin henkilökohtaiseen hyvinvointiin pyrkivän kuluttajan. Tulevaisuus näyttää, kuinka onnistunut tämä strategia on. Haluaisin kuulua siihen löytämääni terveysintoilija-segmenttiin.

 

TÄLLAINEN OLEN

Aion tätä blogiteemaa varten mallintaa elämäntyylini, joka vaikuttaa ostokäyttäytymiseeni. Elämäntyylini mallintamiseksi selvitän ensin ostokäyttäytymiseeni vaikuttavat demografiset, psykologiset kuin sosiaalisetkin tekijät, jotka yhdessä ovat elämäntyylini muodostavia taustatekijöitä. Aion kuvailla suhdettani Ingmanin Pohjanpoika edamkevytjuustoon käsittelemieni taustatekijöiden avulla.

 

Demografiset tekijät

 

ikä

32 vuotta

 

sukupuoli

mies

 

siviilisääty

naimaton

 

asuinpaikka ja asumismuoto

Helsinki, Pukinmäen kaupunginosa, opiskelija-asunto, kahden hengen soluhuoneisto

 

perheen elinvaihe ja koko

Olen poikamies.

 

liikkuvuus maan sisällä sekä maahan- ja maastamuutto

Olin opiskelijavaihdossa Göteborgin yliopistossa Ruotsissa akateemisena lukuvuonna 2005-2006. Göteborgissa ensimmäisellä laitoksellani, joka harjoitti naistutkimusta, opiskelijat nauttivat laitoksella viinistä, keksistä ja juustosta. Kun söin niiden briejuustot ja keksit, sanoin vain, että ei ole poissa minulta. Eivät kyllä enää sen jälkeen tervehtineet minua. Keräsin siltä reissulta todella paljon meriittejä. Olen laskenut, että en ole muuttanut Suomessa vielä yhtä monta kertaa kuin silloin, kun vielä asuin vanhempieni luona.

 

tulot, käytettävissä olevat varat, kulutus, tuotteiden omistus

Saan keskiasteen opintotuen. Minulla ei ole mitään varoja. Omistan jotkin vaatteistani, suurin osa niistä on lainassa.

 

ammatti, koulutus

Minulla ei ole aikaisempaa ammattia. Olen käynyt suomalaisen kurssimuotoisen lukion. Olen kirjoittanut ylioppilaaksi. Olen suorittanut yliopisto-opintoja Ruotsissa ja Suomessa. Ruotsissa ja Suomessa syödään juustoa.

 

kieli

suomi

 

uskonto

Kuulun evankelisluterilaiseen kirkkoon. Kirkko ei kiellä juuston syömistä.

 

Psykologiset tekijät

 

motiivit

Minulla on aivan tuore esimerkki muistissani siitä, että olen ollut ostotilanteessa tilannemotivoitunut. Satuin samaan aikaan koulukaverini kanssa Pasilan asemalla ruokakauppaan. Tilannemotivaation sai aikaan siis ostosseura.

 

arvot ja asenteet

Se, että ostan juustoni Prismasta, selittyy sillä, että minulla on ollut joskus S-etukortti ja olen siis kuulunut osuustoimintaliikkeen kannattajiin. Myönteinen asenteeni Ingmanin Pohjanpoika edamkevytjuustoon selittyy ympäristön vaikutuksella. Haluan välttää keskivartalolihavuuteen liittyvät terveysriskit. Ympäristöni ei takaa minulle riittävästi mahdollisuuksia huolehtia muilla tavoin terveydestäni. Onnistunut juuston valinta antaa minulle tunteen siitä, että pystyn edistämään terveyttäni.   

 

oppiminen ja havaitseminen

Ostajana olen korkeatasoinen oppija. Selvitän erilaisia vaihtoehtoja, hankin tietoa ja ratkaisen ongelmia tietoisesti. En vain käytä siihen kovin paljon aikaa. Havaitsen olennaisen tuotetta kuvailevan informaation yleensä nopeasti.

 

innovatiivisuus ja ostamisen merkitys

Etsin jatkuvasti uusia erilaisia juustoja, jotka kuuluvat samaan hintaluokkaan, kuin juusto, jota tavallisesti ostan. En yleensä käytä kovin paljon aikaa juuston valintaan enkä käytä aikaani juustojen suosittelemiseen kenellekään.

 

tarpeet

Fysiologisten tarpeiden tyydyttäminen hallitsee elämääni, itseni kehittämisen tarve vie suurimman osan ajastani. Tarvitsen juustoa ja ammatillisen perustutkinnon.

 

persoonallisuus

Olen 196 senttiä pitkä ja painan 95 kiloa. Perusluonteeltani olen rauhallinen. Temperamentiltani olen nopeasti reagoiva. Älykkyyttäni ei ole milloinkaan mitattu testeillä. Olen ollut todistetusti lapsena kuvataiteellisesti ja ja nuorena kirjallisesti lahjakas. Oppimiskykyni on rajallinen. En olisi päässyt näin pitkälle elämässäni ilman juustoa.

 

Sosiaaliset tekijät

 

viiteryhmät

Vietän varmasti eniten aikaani datanomiryhmän kanssa, johon kuulun. Opiskelu vie suurimman osan ajastani. Juusto auttaa pitämään verensokerin tasaisena pitkinä koulupäivinä.

 

kulttuuri ja alakulttuuri

Olen tutustunut kristittyjen elämään rauhanyhdistyksillä eri puolilla Suomea. Rauhanyhdistyksen seuroissa on ollut tarjolla juustosämpylöitä. En ole sielläkään joutunut eroon juustosta.  

 

perhe

Veljeni ja vanhempani  syövät myös kevytjuustoa.

 

 

YMPÄRISTÖSTÄ YMMÄLLÄÄN

Ympäristöstä ymmällään-teeman käsittelyyn olen valinnut Helsingin Malmin kaupunginosassa sijaitsevan Prisman. Se on päivittäistavarakauppani.

 

Makroympäristö

 

julkinen valta

 

Prismaan voi helposti palauttaa viallisen tai pilaantuneen tuotteen. Prisma ei halua synnyttää kielteistä kuvaa itsestään kuluttajien, kuluttaja-asiamiehen tai kuluttajavalituslautakunnan silmissä. Prisma sijaitsee Malmilla kauppakeskuksessa. Prismoja on myös Baltian maissa. Siellä olevat Prismat noudattavat paikallista lainsäädäntöä.

 

talous

 

Malmin Prismassa käy paljon Malmilla asuvia, mutta olen kuullut, että Malmin Prismaan löytävät myös ne, jotka etsivät aletuotteita, jotka ovat kaikista muista Helsingin Prismoista loppuneet. Malmin Prisma taitaa olla ainoa Prisma Helsingissä, johon pääsee suoraan junalla asemalaiturilta.

 

teknologia

 

Prisman kassakoneet taitavat olla oikeasti tietokoneita. Tuotteiden menekkiä seurataan päivittäin. Aina voi nähdä jonkun hyllyjen välissä lukemassa sellaisia hyllyjen viivakoodilappuja, joita merkitsevät tuotteet ovat päässeet loppumaan. Jos on jokin tuote on vaarassa päästä vanhenemaan hyllyyn, siihen liimataan välittömästi alehintalappu.

 

kulttuuri

 

Malmin Prisma sijaitsee monikulttuurisessa kaupunginosassa. Prismasta voi löytää elintarvikkeita erilaisten etnisten ryhmien tarpeisiin. Suomalainenkin ruokakulttuuri on kansainvälistynyt. Prisman valikoimaan kuuluvat niin reilun kaupan tuotteet kuin luomutuotteetkin.

 

väestö

 

Malmin kauunginosassa asuu vakituisesti noin 28000 ihmistä.

 

Mikroympäristö

 

kysyntä

 

Kysyntään vaikuttavat ostajien määrä, tarpeet, tulot, tuotteen käyttö ja elämäntyyli. Toiseksi kysyntään vaikuttavat yritysten määrä, laatu ja sijainti, kilpailukeinojen käyttö, imago ja kilpailutilanne. Kolmanneksi kysyntään vaikuttavat yhteiskunnan talouden tila, lainsäädäntö, politiikka ja kulttuuri. Malmin Prismassa on sama hintataso kuin muissakin Prismoissa. Koska Prisma kuuluu S-ryhmään, se on pystynyt sitouttamaan asiakkaansa bonusjärjestelmällä tekemään ostoksensa missä tahansa Prismassa. Kaikki kampanjat Prismoissa ovat kaikille Prismoille yhteisiä.  

 

kilpailu

 

Malmin Prisman keskeinen kilpaililija on Malmin Citymarket, joka kuuluu K-ryhmään. Alueella olevat suuret hypermarketit elävät oligopolisessa kilpailutilanteessa. Lidl on joukon ainoa haastaja. Siitä, miten Prisma pärjää kilpailussa Malmilla, en löytänyt tietoa.

 

muut ulkoiset sidosryhmät

 

S-ryhmällä on hallussaan koko Inex Partners Oy:n osakekanta. Se tarkoittaa käytännössä, että S-ryhmällä on hallussaan katkeamaton logistiikkaketju yhteistyökumppaneilta eli tavaran-ja palveluntoimittajilta kuluttajille. Järjestöyhteistyökumppaneina S-ryhmällä on Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti. S-ryhmällä on myös ponsorointiyhteistyökumppaneita.

 

Sisäinen ympäristö

 

liikeidea

 

S-ryhmä on suomalainen vähittäiskaupan ja palvelualan yritysverkosto, jolla on Suomessa noin 1 400 toimipaikkaa. S-ryhmän muodostavat osuuskaupat ja Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) tytäryhtiöineen, jotka yhdessä tuottavat palveluita ja etuja asiakasomistajille ja muille asiakkaille. Prismat kuuluvat alueellisiin osuuskauppoihin. (lähde: S-kanava)

 

yrityskulttuuri

 

S-ryhmä on tuonut uutta palvelukulttuuria ja uudentyyppisiä kauppamuotoja Suomeen, mutta tavoitteet ovat yhä samat kuin osuustoiminnan alkuvaiheessa: tarjota asiakkaille tarpeellisia tavaroita ja palveluita helposti ja edullisesti. Jokainen osuuskauppa on edelleen asiakasomistajansa asialla. (lähde: S-kanava)

 

kohderyhmävalinta

 

S-ryhmän tehtävänä on tuottaa palveluja ja etuja sitoutuneille asiakasomistajille. Ilman toimintaan osallistuvia jäseniä ei olisi S-ryhmää. Menestyksellinen toiminta edellyttää todellista kumppanuutta S-ryhmän, sen jäsenten, yhteistyökumppaneiden sekä ympäröivän yhteiskunnan välillä. (lähde: S-kanava)

 

markkinoinnin tavoitteet

 

Osuuskauppojen alkuperäinen tehtävä toimia asiakkaidensa hyväksi on edelleen keskeistä S-ryhmän toiminnassa. Esimerkiksi yhteisöllisyys, toiminnan aktiivinen kehittäminen sekä päätöksenteon ja palvelujen tuominen asiakasomistajaa lähelle sopivat myös nykyiseen S-ryhmään. Osuustoiminnan luonteeseen kuuluvat tänäkin päivänä sitoutuneet asiakkaat ja liiketoiminnan tuotoista jaettava ostohyvitys asiakasomistajan käyttämien palveluiden määrän perusteella. (lähde: S-kanava)

 

markkinoinnin kilpailukeinot

 

Johtava kilpailukeino on saada asiakkaat sitoutumaan asiakasomistajiksi.

 

markkinointiorganisaatio

 

En tietoa.

 

Tässä postauksessa olen käyttänyt lähteinä Internetissä olevaa S-kanavaa ja SOK-yhtymän toimintakertomusta, joista suurin osa tiedoista on peräisin tai sanatarkasti lainattu.  

 

 

 

 

 

Minä ja markkinointi

Minulla on sellainen mielikuva, että päämääränä markkinoinnilla on pyrkiä
löytämään keinoja ja käyttämään erilaisia tapoja lisätä kulutusta, saamaan
kulutukseen potentiaalisesti suuntautuva raha liikkeelle kuluttajilta,
jotka rahaa kulutukseen mahdollisuuksiensa mukaan käyttävät. Tämä ei ole
oppikirjasta, olen keksinyt sen aivan itse. En varmasti ole vakavissani,
jos väitän, etten ole milloinkaan käyttänyt rahaa kulutukseen tai etten
olisi kuluttaja. Mitä sitten olen kuluttanut? Välttämättömyystarvikkeita,
aina sen verran, että olen selvinnyt. Mielestäni ei olisi hyvän tavan
mukaista puhua välttämättömyystarvikkeiden markkinoinnista. Näin sen
vuoksi, että joku voisi julkisuudessa puhua markkinointia vastaan
tajuamatta, että välttämättömyystarvikkeitakin markkinoidaan.
Markkinoinnin kohteena olemiselta ei kukaan kuluttaja säästy, eivät edes
lapset, joita myös on alettu pitämään kuluttajina. En ole milloinkaan
kuvitellut olevani rikas, enkä mitenkään voisi asettua sellaisen
kuluttajan asemaan, joka käyttää rahaa johonkin muuhun kuin aivan
välttämättömimpään. Tuskin voin milloinkaan täysin ymmärtää, miten
tällainen kuluttaja markkinoinnin mieltää. Markkinointiin sijoittavat
luottavat luultavasti enemmän tutkimustietoon tämän selville saamiseksi.
Kuvittelen vain, koska itse olen pitänyt itseäni aina köyhänä, että
markkinointi ei koskettaisi minua ja että markkinointi tuntuu rikkaista
niin paljon erilaisemmalta kuin köyhästä. Yhden maailmanlaajuisesti
tunnetun näytelmän roolihahmon maitomies Tevjen tavoin en tosin pidä
rikkaaksi tulemista aivan mahdottomana rukouksen aiheena. Tunnen olevani
unelmieni unelmatehtaassa, jonne minut ovat saaneet koulun
markkinointiponnistelut.

Blogiin sisältöä

Tälle blogille tulee uutta sisältöä viimeistään 15.1.2006.

---

All new Yahoo! Mail "The new Interface is stunning in its simplicity and ease of use." - PC Magazine